18. syyskuuta 2010

Paljon vartijana Rv 34+2


Vanha totuus: Mitä kauemmin jättää päivittämästä blogiaan (tmv.) sitä vaikeammaksi se menee - kas kun asiaa kertyy painostavat määrät "jonoon".
Eli paljon on ehtinyt tapahtua. Jospa koitan vaikka aloittaa lyhyesti?

Aikaa jäljellä laskettuun aikaan enää 6 viikkoa - tarkoittaa sitä, että 3-8 viikkoa olis normiodotusaika vielä/enää(!) Omasta puolestani Peikko saa tulla heti, kun ymmärtää kääntyä oikeinpäin ja on valmis (se min. 3 viikkoa olisi siis hyvä).

Noin kuukausi takaperin iski varustelupaniikki. Poltin vähiä rahoja huuto.netissä, mutta onneksi taisin selvitä sittenkin ilman pahempia ylilyöntejä - kiitos vauvakokemusta omaavien FB-kavereiden. Saa nähdä tuleeko rintapumpulle, kaikille vaipoille ja rinnanlämmittimille käyttöä... Onneksi kyse kuitenkin tosiaan on käytetystä tavarasta.

Vaunujen suhteen otin härkäpäisen linjan ja päätin upottaa niihin melkoisen summan rahaa. Muutenkin olen mahdollisuuksien ja jaksamisenkin rajoissa pyrkinyt tekemään ekologisuuden ja ennenkaikkea lapsen terveyden kannalta parhaita ratkaisuja.
Olin tehnyt huolellista vertailutyötä netissä ja kysellyt erinäisillä palstoilla vinkkejä meidän käyttöömme sopivimmista vaunuista. Olin jo bongaillut huuto.netistä käytettyjä vaunuja hintakattona n.200-250 e, kun sitten sain vinkin Eestin puolella alennuksessa olevista Naturkindin ekovaunuista. Olin törmännyt Naturkindin vaunuihin netissä, mutta hylännyt ne samantien mahdottomana vaihtoehtona kalleutensa tähden - normihinta niille pyörii 900 euron kieppeillä. Yleensäkin olin kuvitellut 500 e olevan kallis hinta vaunuista, kun tosiasiassa se on vasta keskihintatasoa.
Ulkomailta netin kautta tilaaminen - noh, jätettäköön siihen, että olkaa ihan pirun tarkkoja siinä hommassa! Mutta monen mutkan kautta menopeli tuotiin aina kotiovelle saakka alle 600 e hintaan - paljon rahaa, mutta näistä vaunuista varusteineen huikea alehinta. Kiesit eivät ole ominaisuuksiltaan ehkä kaikista optimaalisimmat mahdolliset, mutta terveys- ja ekonäkökohdat menivät nyt käytännöllisyyden edelle.
Kiitokset kuuluvat Pikkupeikon molemmille mummuille ja myös yhdelle palkalliselle lastenvahtikeikalle (kiitos siis myös S&K), jotka rahoittivat tämän sijoituksen.

Naturkindin vaunuissa erityistä siis on mm. se, että niiden materiaaleista ei flataatteja löydy. Flataatit on myrkkyjä, jotka esim. lasten leluista on kielletty, mutta joita edelleen löytyy käytännössä kaikista vaunumerkeistä. Naturkindin vaunuissa on materiaaleina käytetty luonnonmateriaaleja; kuten ekosertifioitua korkkia, vaneria, kookospähkinäkuitua, luomulampaanvillaa sekä luomupuuvillaa. Ne on myös koottu Euroopassa (tarkemmin Itävallassa).

Tämän kaiken huomioiden on suorastaan käsittämätöntä, että näiden vaunujen normihinta on vain 900 e. Samanhintaisia ovat kalleimmat "tavalliset" vaunut, jotka kuitenkin on koottu jossain Kiinassa ja ties mistä materiaaleista (tietysti eurooppalaisen tuotemerkin alla...)
On käynyt ilmiselväksi, että vauvantarvikkeiden hinnoissa on järjettömät määrät ilmaa. Jos materiaalit tai laatu edes olisivat parempia ja myrkyttömiä - mutta kun ei. Vauvan t-paita, johon kuluu tuskin 1/4 aikuisen paidan materiaaleista maksaa samanverran tai jopa enemmän. Vauvan toppahaalari maksaa helposti 50 e, saman verran tai enemmän kuin mitä aikuisen isosta takista saisi pulittaa.
Lisäksi ihmisille tietysti markkinoidaan surutta järjettömät määrät täysiä turhakkeita.
Vanhempien omaantuntoon ja innokkuuteen on helppo vedota. Äideille suunnatut mainokset ärsyttävät nyt vielä enemmän, vaikka jo aiemmin olen niitä pitänyt suorastaan halveksuttavina (kuten kaikkea naisille suunnattua mainontaa).

Vointi on ollut vaihteleva.
On melko hurjaa vastata täysin jonkun toisen terveydestä ja elämästä omilla teoillaan. Ja kun jotain menee pieleen vastuu tuntuu melkoisen musertavalta. Olen totisesti paljon vartijana. Muutenkin vaistoissa on selvästi huomattavissa tiettyä naarassuden asennetta.

Sokerirasitustesti heinäkuussa osoitti kaikkien sokeriarvojeni olevan päin honkia. Tästäkään ei selvitty taaskaan ilman terveydenhuoltojärjestelmän virhettä. Vaikka sokeriarvoni olivat poikkeuksellisen huonot sain odottaa kuukauden aikaa diabeteskätilölle - vaikka aikoja olisikin ollut jo 2 viikon päästä - lähete oli jumittunut jonnekin ja tullut tuplasti kirjatuksi. Vihdoin vastaanotolle päästyäni oli diabeteskätilö järkyttynyt ja tuohtunut, etten ollut VÄLITTÖMÄSTI saanut verensokerin kotimittauslaitetta itselleni. Yhden kokonaisen kuukauden lisää raskaudestani jouduttiin täysin tarpeettomasti vaarantamaan sikiön terveys. Yksi kokonainen kuukausi 9,5 kuukaudesta on aika paljon - etenkin kun ei ole tietoa kuinka kauan sokeriarvot olivat JO olleet yhtä huonot. Pahimmillaan tästä voi seurata neurologisen kehityksen hidastuminen, liikakasvu ja sydänongelmat - sydän saattaisi olla yhtä heikko kuin 90-vuotiaalla. Synnytykseen liittyy lukuisia lisäriskejä ja mahdollisia komplikaatioita sekä minulle että pikkutyypille.
Olen myös todella pettynyt siihen, ettei raskaanaolevan ruokavalion suosituksissa puhuta juurikaan raskausdiabeteksen vaaroista, vaan pyritään yksinomaan vetoamaan naisten turhamaisuuteen tyyliin "ethän halua lihoa liikaa!" Kyllä mut olisi saanut pysymään erossa limpparista ja jätskistä asiallinen tieto liian sokerin vaaroista jonkun läskistymisellä pelottelun sijaan :(

Näillä näkymin sokerit ovat nyt kurissa. Ja neuvolatäti ilahdutti minua suuresti kehumalla Peikon jopa poikkeuksellisen vahvoja ja tarmokkaita sydämenlyöntejä :) Muutamat aika isot ja pitkät itkut kuitenkin tuli itkettyä. Kun diabeteskätilö kertoi pahimmat skenaariot en reagoinut oikein mitenkään - vuorokautta myöhemmin tuli itku ja sitä riitti.
Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että ehkei syytä suureen huoleen ole. Tyyppi vaikuttaisi olevan suunnilleen oikeassa kokoluokassa ja ainakin hengitysharjoitukset ovat päivittäisiä. Haikaranpesän synnytysosastolle ei kuitenkaan asiaa ole :( Emme pääse perhehuoneeseen ja Apina ei siis pääse olemaan kanssamme sairaalassa. Todella kurjaa :(
Lisäksi tehdään vielä erikseen arvio ensi viikolla sikiön kehityksestä ja siitä ovatko kenties keisarileikkaus tai muut erityistoimenpiteet tarpeen - synnytys voidaan myös joutua esim. käynnistämään etuajassa, mutta se ei nyt vaikuta todennäköiseltä.

Välillä stressi on yltynyt aika pahaksikin, nyt yöunet menevät jo fyysisen epämukavuudenkin takia. Ruokavalioremontti teki todella hyvää voinnille kaikenkaikkiaan ja pari viikkoa tuntui mukavammalta kuin missään aiemmassa vaiheessa raskautta! Heinäkuussa esim. olin todella väsynyt, ja jälkikäteen ajatellen en voinut kovin hyvin.
...Sitten Peikko päätti kääntyä poikittain mahassani - sitä ennen se oli hyvin kiltisti viihtynyt raivotarjonnassa (eli pää oikeaoppisesti alaspäin lantiossa). Epämukavuus muuttui tässä kohtaa huomattavaksi. Lisäksi jo pidempään lähinnä sävyisästi kääntyillyt ja "sisustanut" Peikko päätti aloittaa uudelleen potkunyrkkeily- ja akrobatiaharrastuksensa. Muutamana päivänä se nukkui tuskin lainkaan - riehui vain. Ja riehuminen muuten väsyttää ihmeen paljon minuakin.
Nyt on taas hiukan rauhoituttu - välillä napakoita potkuja, enimmäkseen melko rauhaisaa möngintää. Päivittäiseen rutiiniin kuuluu noin 3 kertaa päivässä hikkakohtaus. Hikka valmistaa keuhkoja hengittämiseen. Se tuntuu hieman epämiellyttävältä, mutta jaksaa aina huvittaa ja ilahduttaakin (hyvä tietää, että pikkuinen harjoittelee).

Aivan viime päivinä öiset varsin tiukat supistukset ovat supistaneet yöunet n.3-4 tuntiin... Eli ilman päikkäreitä ei selviä. Kumma kyllä minulla kipeisiin supistuksiin ei auta lepo, vaan päinvastoin pitää mieluummin olla jalkeilla. Toinen poikkeama on se, ettei selällään makaaminen ole erityisen epämukavaa, vaikka sen väitetään aiheuttavan pahoinvointia - pahoinvointia saattaa sen sijaan välillä tulla istumisesta. Varmuuden vuoksi olen kuitenkin vältellyt selällään makoilua, kun se kerta on periaatteessa kielletty.

Tämän hetken jännäyksiä on saanko käyttööni synnytysaltaan ja/tai Relaxbirth-laitteen - sekä ymmärtääkö pikkuheppu kääntyä oikeinpäin ajoissa! Aikaa tajuta kääntyä oikeinpäin sillä on n.2-3 viikkoa, sitten yritetään kääntää väkisin, jos ei mitään ole tapahtunut.

Olen miettinyt sopivia nimiä. Pieni valikoima suosikkeja on kertynyt, mutta saa nähdä mikä nimi sitten lopulta sopii otuksen naamaan. Eipä siitä nassusta tai persoonasta kyllä varmaan paljon osaa sanoa siinä vaiheessa, kun nimi on pakko antaa. No mutta... siihen on vielä aikaa.

Valtavasti vaatetta on kertynyt. Lähinnä lahjoituksina ja vanhana "perintötavarana". Luultavasti vaatetta on aivan liikaa. Kaupasta en ole ostanut kuin pari vaatekappaletta, kirpparilla käynyt muutaman kerran ja ottanut neuvolan "tuo&vie"-laarista pienen läjän ...Niin ja hiukan villiintynyt netin käytettyjen vaatteiden kaupasta (lähinnä tosin olen ostanut vaippavillapöksyjä). Valtaosa vaatteista tosiaan on käytettyjä. Vaatteissakin olisi syytä miettiä kaikenmaailman myrkkyjä, mutta yksinomaan luomuvaatteiden ostoon ei meillä mitenkään ole varaa. Kompromisseja on pakko tehdä. Ainakin ruokailuvälineet ja vaunut pidän puhtaina epäilyttävistä muoveista ja myrkyistä parhaani mukaan.

Talo on edelleen kaaoksen vallassa ja nyt oma kykyni siivoamiseen alkaa loppua... Jos jotain tippuu lattialle, se saattaa hyvinkin jäädä sinne - kädet ei yllä lattiaan saakka ellen pistä polvilleni. Neuvolassa sain kiipeily, nostelu ja kumartelukiellon. Kun nyt edes saisi vauvanhoitovermeet sun muut kuntoon - vaatteet pestyä ja niille ja vaipoille omat paikkansa. Joitain pikku hankintoja pitäisi ehkä vielä suorittaa, mutta suurimmat taitaa olla kunnossa.
Alistun siihen, että voi olla pakko pyytää (monia apua auliisti tarjonneita) ihmisiä auttamaan ihan konkreettisessa siivoamisessa, jos en itse pysty saamaan tarpeeksi aikaiseksi.

En muuten ilmeisesti ole syyttä ylpeä mahastani (joka mielestäni on mielettömän kaunis tälläisenä palleroisena) ;) Varmasti paljon mahoja katsellut neuvolahoitaja huudahti äkisti kesken visiitin miten IHANA maha minulla on kun se on jotenkin niin... ja teki kuvaavia pyöreitä liikkeitä käsillään :) ...ja nolostui sitten omaa purkaustaan anteeksipyydellen.

* * *

5 kommenttia:

  1. Toivottavasti muistat jatkaa omastakin hyvinvoinnistasi huolehtimista sittenkin kun peikkopulla on ulkoistunut. On se tärkeää, että mamma voi hyvin. <3

    Ja mä tulen kyllä siivoamaan ja auttamaan, kunhan lasketaan. Mä olen tarmokas ja karaistunut, se ei voi olla hankalempaa kuin taannoinen veljeni sotkujen raivaaminen.

    VastaaPoista
  2. Joo, oon siinä(kin) kyllä aikaansaamaton. Ja makeista herkuista on kyllä pirullisen vaikea pysyä erossa...

    Nyt alkaa tosiaan olla siivoilu vähän mahdotonta, kun ei vartalo oikein edes taivu mihinkään suuntaan. Pesin juuri parit keittiön laatikot ...ja sain sen kyllä tuta selässäni...
    Täytyis tosiaan ehkä tehdä jotain arviota pikapuoliin, että pyydänkö tarjokkaita tänne apuun ja jos pyydän, niin minkäsortin orjatyötä kehtaa ja on hyödyllisin teettää <:)

    VastaaPoista
  3. Moi! Ostitko Naturkindit Looduspereltä vai mistä?

    terv. Kivinen

    VastaaPoista
  4. Jep, Looduspereltä. Niillä oli tasan yhdet kiesit jäljellä tarjouksessa. Sieltäkin ostettaessa normihinta lähellä tuhatta euroa.
    Vähän oli tosiaan hankaluuksia tilaamisessa, mutta esim. kotiinkuljetus oli sangen pop. Maksoikos se nyt 24-27 euroa ja 3 päivässä kotiinkuljetus Eestistä!
    Kannattaa tutkia mahdollisuuksia tilata ulkomailta, mutta tosi tarkkana kannattaa olla. Suomessa esim. noita Naturkindin kärryjä myydään useimmiten sellaisena pakettina, mihin samaan hintaan kuuluu paljon lisävarusteitakin - ulkomailta taas jopa perusosia piti tajuta tilata erikseen :/

    VastaaPoista
  5. Korjaus: Oli ne varmaan Looduspereltä normihintaankin vähän Suomen hintoja edullisemmat - ehkä, ei voi muistaa.

    VastaaPoista