3. huhtikuuta 2010

Sikiö! Rv 10+1


Olo on oikeastaan aika normaali. Se kyllä on mainitsemisen arvoista. Pari päivää ollut kohtuullisen hyvä olo. Enkä ole edes äkäinen. Vatsa tosin on tänäänkin hiukka kipeä, mutta nyt on kyse ihan litrasta limua ja rekkamiesruuasta mitä vedin ;)
Jep, viikolla 11 mennään. Toki asioiden edelle pitää edelleenkin vähän mennä - ostin jo kirppikseltä joitain vauvanvaatteita, 2 kestovaippaakin on jo valmiina ja neulon vimmatusti - mutta muuten asian suhteen alkaa "rauhoittua". Ekat viikot opiskelin niin ahkerasti "raskaanaolemista" ja sikiönkehitystä yms. että ei tarvi enää joka päivä olla nenä kirjassa tai tietokoneen ruudulla tämän aiheen puolesta. Mutta onhan se mielessä jotakuinkin jatkuvasti silti - kevyehkösti.
Kuvan töppösiä (tumput ja epämuotoiset villasukat) tehdessä mietin, että minkähänkokoiset mm. sen tyypin jalat oikein edes on - että tuleeko yhtään oikean kokoisiksi nuo. Noh... melko monta kokoa liian suuriahan ne siinä vaiheessa tietenkin olivat, kun ei otuksella tainnut vielä varsinaisia jalkojakaan edes olla! (kuvassa muuten näyttävät isommilta kuin ovat oikeasti, mulla on tosi pieni käsi)

Neulominen on luonteeltaan varsin terapeuttista. Lisäksi näitä käsittämättömän pieniä vaatekappaleita neulomalla saan hiukan tyydytystä siihen turhaumuksen tunteeseen, joka tulee siitä ettei tätä projektia oikein millään voi varsinaisesti edistää (ei voi muuta kuin odottaa ja elää suht terveellisesti). Väkertäminen ja konkreettiset tulokset on siis hyvä juttu.

Epäilen hajuaistini tarkentuneen tai muuttuneen. Ka, tulipa tuota lausetta kirjoittaessani mieleen! Nimenomaan epämiellyttävät hajut tuntuu voimakkailta. Loogista, haistan siis paremmin nimenomaan pilaantuneen ruuan! (ja kaiken samalla tavalla pahanhajuisen) Ikävä seikka sinänsä, että esim. vain varmaan lievästikin tunkkainen hengityshönkä saattaa musta tuntua kestämättömän kuvottavalta.

Vanhempani ilmeisesti saavat blogini paperiversiona :D Heippa Steffi ja Tero!
Mietinkin, että voisi ehkä harkita sitten jossain vaiheessa tulostaa kaikki lätinä, mitä tänne olen vuodattanut ja liittää vaikka tulevaan mahdolliseen vauvakirjaan. Ellei tästä blogista sitten muodostu sellainen. Konkreettiset selailtavat ja hypisteltävät asiat vain on kovin kivoja. Harmi ettei paperikuvissakaan nykyään oikein ole järkeä - niitten teettäminen on kallista ja epäkäytännöllistä.

Näppärää muuten, kun olin kestovaippa- ja vauvanvaatemyymälässä töissä tuossa taannoin, niin ei tarvi nyt opiskella kestovaippamaailman ihmeitä. Mulle on jo nyt aika selvänä mitä merkkejä aion ensimmäisenä kokeilla (vauvat ja äidithän on niin yksilöllisiä, ettei kaikille ole samanlainen vaippa paras). Muutenkin kaupassa töissä ollessa selvisi vaikka mitä kummallisuuksia - äideille on tarjolla vaikka mitä kapineita, joita en ikinä olisi arvannut tarvittavan tai olevan edes olemassa - kuten rinnanlämmitin! Ilmeisesti tissistä voi tulla liian viileää maitoa ilman sellaista - tai jotain XD ...Sekin hyöty siitä oli, että osaan ehkä jonkun verran paremmin kuin aivan ummikkona arvioida, mitkä tuotteet on sellaisia mitä ilmankin pärjää todennäköisesti mainiosti.

Mukavaa kaikenkaikkiaan havaita, etten taida ihan hysteerisimmästä päästä mammoja - tai "ensisynnyttäjiä" - olla.

Noita ekoja vauvanvaatteita ostettuani vahvistui eräs vanha vanha kokemukseni. En juurikaan saa kiksejä näistä pukemisleikeistä - en saanut lapsena, en saa edelleenkään. Kokeilin nimittäin hommaa tuolle edellisen postauksen räpylälapselle. Ei, ei niin mitään fiilistä. Lähinnä se tuntui typerältä. Tulipa mieleen sekin, että oisko sittenkin mulle tehnyt hyvää pienenä leikkiä jotain kilttejä nukkeleikkejä? Toisaalta, ei tuo tulokas mikään nukke olekaan, vaan tyyppi.
Ystäväni joka sai yllätysvauvan kertoi; ettei ollut tullut ajatelleeksi, ettei tulokas ole vaan joku jonkun vauva joka meille tulee. Varmasti mäkin sitten viimeistään tajuan, jos ja kun peikko löytää kotiin ja musta ensin tien ulos.

Ai niin tosiaan - viikko 11. Otus on nyt virallisesti SIKIÖ! Niin se menee aika "nopeasti" ja taakse jää alkiopäivien ...öö, nostalgia? Toivotaan että nostalgia tässä yhteydessä on synonyymi pahoinvoinnille.

* * *

7 kommenttia:

  1. "Sängyssä lapsia on yksitoista
    ja hännät on solmittu yhteen
    Ja niin peikkoäiti hän lapsilleen laulaa
    sen kaikista kauneimman laulun:
    huu aiai aiai puff
    huu aiai aiai puff
    huu aiai aiai puff, puff,
    huu aiai aiai puff!"

    P.s. Ootko jo tutustunut muihin kuin Novitan kutitusvillalankoihin? ;)

    VastaaPoista
  2. Oon tällä hetkellä jämähtänyt 7 veljekseen, kun siitä löytyi kivoja värejä, se sopii villasukkiin (joita aiemmin lähinnä oon tehnyt), ja on semmonen sopivan "epä-höttöinen".
    Toisaalta se tosiaan ei o mukava paljaalle iholle :/ Ja jos pikkupeikolle ryhtyy tässä tehtailemaan vaatetusta, niin olisi kyllä hyvä olla iholle pehmeää ja ehkä myös ohuemmasta langasta tehtyjä, ettei tule jäykkää tai ylimuhkeaa.
    Anttilassa näin ihastuttavia puuvillalankoja, mutten keksinyt mitä niistä voisi tehdä, niin jäi ostamatta. Ne on niin ohuita, että pitäisi varmaan tehdä melko kapeilla puikoilla/virkkuukoukulla, enkä tosiaan oikein keksi mitä niistä tekisi?? ...Mulla ei ehkä myöskään olisi pitkäjänteisyyttä lähteä tekemään sellaisesta vaikka kokonaista nuttua.

    Kaikensortin ehdotuksiahan otan vastaan! ;)

    VastaaPoista
  3. Suosittelisin merinovillaa, se ei kutita! Siitä löytyy myös luomulaatuja ja myös standardi, jonka mukaan hoidetuille lampaille ei ole tehty mulesingia. Alpakka on aika hyvä myös, tosin kutittaa hieman, mutta paaaljon vähemmän kuin suurin osa lampaanvilloista. Joissain kestovaippoja kauppaavissa (netti)kaupoissa on sellaisen merkin lankaa kuin Malabrigo, se on aika ihanaa ja herkullisia värejä löytyy myös. Hämeenkadun Käsityötalo Priimassa sitä on esilläkin. Hinnat noilla langoilla on "vähän" enemmän kuin seiskaveikalla, mutta Tyypin neuleisiin ei kai hirmu isoja määriä aluksi ainakaan kulu.

    Minkä kokoisilla puikoilla neulot? Ja minkä kokoisia puikkoja sulla on? Ohuempia lankojahan voi neuloa kaksinkertaisina. Puuvillalankoihin ei hirmu hyvin kaksinkertaisuus sovellu, mutta vaikka A-kadun Fiinaneuleessa ja Koulupuistikon viereisessä Menitassa on paksumpiakin puuvillalankoja tarjolla, sellaisia 3-4mm puikoilla neulottavia.
    Ratkaisu voi olla myös hötömmästä eli löyhemmin kehrätystä langasta isommilla puikoilla neulominen. Tulee myös nopeasti valmista!

    Jos haluat tutustua pariin alpakkalankalaatuun ja merinovillalankalaatuun, niin kutsunpa sut teelle hiplaamaan lankoja!

    T. Lankoihin hurahtanut :)

    VastaaPoista
  4. äääh, mäkin haluan alkaa pitää vauvablogia!!!

    VastaaPoista
  5. Taip: :D Onko se tarttuvaa..? ;)Ehkä voit jossain välissä aloittaa gradunsynnytys-blogin?

    Vähänkö muuten harmi, että Pihla on nykyään niin suosittu nimi ...en missään tapauksessa halua _suosittua_ nimeä lapselleni :P
    Yleensä neulon 3,5-4 puikoilla - kaulaliinoihin ja isompiin käytän/käyttäisin isompia, kun mulla ei riitä kärsivällisyys muuten <;)
    Merino- ja luomu/eettiset langat kuulostaa kyllä tosi hyviltä! Täytyy yrittää googlailla tms.

    Mä olen villakutiaja ja tuolla mun Apinallakin on herkkä iho, joten todennäköisyys on että Pikkupeikkokin arvostaisi pehmoisuutta.

    VastaaPoista
  6. Zitron-merkin Nimbus-lanka (voi neuloa 5,5-7 puikoilla!) on luomumerinoa (sitä saa mm. Lankamaailma Nordiasta, Oulukylästä), Manos del Uruguay on reilua (netistä tai Tampereelta, myös paljon muita pienten tuottajien tai eettisiä lankoja, Lankaidea.fi).

    Blogikirjoitus, jossa listattu merinovillalankoja: http://villavoimala.blogspot.com/2008/03/eettiset-merinovillat.html

    Vanha artikkeli lankojen eettisyydestä, vuodelta 2006: http://www.ullaneule.net/0306/artikkelit_eettinen_langanpaa.html
    Kannattaa huomioida, että tuon jälkeen on paljon tapahtunut, on tullut sertifikaatteja ja tietoisuuden lisääntyminen on edistänyt eettisyyden asiaa alalla. :)

    Mäkin kutian lampaanvillasta, mutta merinovilla ei kutita lainkaan. Alpakkavillapaita kutittaa vähän kyynärtaipeista, joten soveltunee pikkupeikollekin, tosin ei ihan ihoa vasten.
    Kerältä harvoin tuntee kutiavuutta, luulinkin siksi ensin, että bambun ja villan sekoitelanka ei kutita, mutta pipoksi asti neulottuna totuus paljastui. Merinovillalta en liikoja odottanut, mutta pipoa on voinut pitää, eikä haittaa hikoilukaan, ei kutita ei!

    VastaaPoista
  7. Sain sun FB-viestinkin. Täytyypä tehdä ostosretki Oulunkylään! :)

    VastaaPoista